Osuusteurastamojen kehittämisen ja kasvun jarruna oli jo vuosikymmeniä ollut alue- ja reviirijako, jota valvoi osuuskuntien omistama keskusliike Tuottajain Lihakeskuskunta (TLK). Se määritteli toimialueen, ”kotimaakunnan”, jonka sisällä osuuskunnan tuli toimia. Kilpailu valtakunnallisesti ei ollut vapaata.  TLK myös neuvotteli tärkeistä vientikaupoista Neuvostoliittoon ja hoiti osuuskuntien valtakunnallista markkinointia. 

TLK:lla oli myös omaa teollisuutta. Se oli hankkinut jo 70-luvulla omistukseensa Helsingin Kauppiaat (HK) -lihayrityksen. Pohjoisen Suomen osuuskuntien mielestä TLK ajoi liikaa eteläisen Suomen etuja. Ristiriita etenkin Itikan kanssa kärjistyi, kun TLK oli alkanut rakentaa Vantaalle isoa lihanjalostustehdasta samaan aikaan, kun Itikan ruokatehdas nousi Nurmoon. Yhteentörmäys keskusliikkeen kanssa oli väistämätön, alkoi TLK:n purkaminen.

TLK:n alasajon ydinryhmän muodostaa edellisenä vuonna Itikan ja Lihakunnan perustaman yhtiön, Itikka-Lihapolarin,  johtotroikka: toimitusjohtaja Seppo Paatelainen, varatoimitusjohtaja Paavo Jauhiainen ja puheenjohtaja Reino Penttilä.  Monivaiheisen, suurta julkisuutta saaneen  ja vahvasti poliittisenkin operaation jälkeen TLK puretaan. Operaation loppuvaiheessa myös lounaissuomalainen LSO Osuuskunta kannattaa lopettamista.

Lopputulemana TLK muutetaan HK Oy:ksi ja se myydään LSO:lle. Tämä on alku myöhemmälle HK Ruokatalolle.  Itikka-Lihapolarin arvokkain saaminen TLK:n jäämistöstä oli arvostettu ja tunnettu Atria-tuotemerkki, johon se saa yksinoikeuden.

Keskusliikkeen purkaminen poistaa merkittävimmän esteen lihatalojen avoimesta kilpailusta ja avaa Itikka-Lihapolarille leveän portin myös Etelä-Suomen kauppoihin, tavarataloihin ja suurkeittiöihin.