Kotiteurastukseen kuului sylttyjen teko, ja sellaista suunnitellaan myös Itikan toimintaan. Syksyiset lahtipäivät olivat pohjalaistiloilla ruokaisia, kun sylttyä hutkutetaan puoli päivää, huuhutetaan keittopadassa ja lykätään uuniin paistumaan.

Itikan hallitus päättää syyskuussa 1915 rakentaa saunasta tilat makkaranvalmistusta varten ja palkata makkaramestari W. Sillgrenin Seinäjoelta sen työntekijäksi.

Vasta vuonna 1917 aloitetaan makkaranteko tarkoitukseen rakennetussa tehtaassa. Koneet on hankittava käytettyinä, koska maa on sodassa ja ulkomaankauppa pysähdyksissä. Makkaraa ja sylttyjä valmistetaan vuonna 1920 noin 28 000 kiloa. 

Makkaramestariksi tulee Paul Koch, joka tuo mukanaan vanhan saksalaisen makkaranvalmistusperinteen. Valmistusmäärät kasvavat vuosi vuodelta, joten pohjalaiset ovat ottaneet teollisen makkaranvalmistustavan hyvin vastaan.