Kaikella ruoantuotannolla on ympäristövaikutuksia ja niiden vaikutukset ympäristöön vaihtelevat tuotantosuunnan, viljelytoimenpiteiden, tilan toiminnan tehokkuuden ja toimintaympäristön mukaan. Pohjoinen sijainti tuo ympäristövastuun näkökulmasta suomalaiselle tuotannolle joitakin etuja.
Runsaasti puhdasta vettä
Tuotannon vedenkulutuksen suhteen olemme hyvässä asemassa. Pohjaveden osalta Suomi on täysin omavarainen ja vesi on korkealaatuista. Suomi kuuluu maailman vesirikkaimpiin maihin (UNEP 2015).
Puhdas maaperä
Myös maaperämme suomessa on kansainvälisesti verrattuna puhdasta. Tämä johtuu osin maaperän luontaisista ominaisuuksista ja osittain siitä, että kuormittavaa teollisuutta ja väestön aiheuttamaa toimintaa on pinta-alayksikkö kohden huomattavasti vähemmän kuin tiheämmin asutuissa maissa.
Alhainen kasvitautipaine
Viileä ilmasto vähentää kasvintuhoojien esiintymistä hidastamalla niiden lisääntymistä, ja estää sellaisten lajien leviämistä maahamme pysyviksi kannoiksi, jotka eivät selviä talvikauden yli. llmasto-olosuhteiden ansiosta kasvitautipaine on Suomessa alhaisempi ja näin ollen kasvinsuojeluaineiden tarve on keskimääräistä vähäisempi. Torjunta-aineita käytetäänkin lähinnä rikkakasvien torjuntaan.
Kasvava vastuu ruoantuotannosta
Ruoantuotannon ja kulutuksen ennustetaan kasvavan huomattavasti tulevaisuudessa väestönkasvun takia. Ilmastonmuutos aiheuttaa Suomessa viljelyrajojen siirtymistä pohjoiseen, kasvukausien pitenemistä ja satojen paranemista lähivuosikymmeninä. Vastaavasti viljelyolosuhteet lähimpänä päiväntasaajaa heikkenevät ilmaston lämmetessä, vesivarojen niukentuessa ja maaperän köyhtyessä. Näin ollen Suomen vastuu ruoantuotannosta tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan.
Kannamme vastuun ympäristövaikutuksista
Merkittävin teko jonka ympäristön hyväksi voi ruokavalinnoillaan tehdä, on suosia oman maan tuotantoa. Suosimalla kotimaista lihantuotantoa ympäristövaikutukset ovat paikallisia ja siten voimme kantaa vastuun oman ruokahuoltomme ympäristövaikutuksista, emmekä ulkoista niitä maihin joissa ympäristövaikutuksista huolehtimiseen ei välttämättä ole samanlaisia resursseja ja lainsäädännön tuomia raameja kuin Suomessa tai muissa Pohjoismaissa.
Lähde: Arktinen ruuantuotanto, Luke 2015.
