Rehuntuotannolla on suuri merkitys kotieläintuotannossa niin taloudellisesti kuin ympäristön kannalta. Huomiota on kiinnitettävä eläinten suunnitelmalliseen ruokintaan ja rehuraaka-aineiden hankintaan. Atrialla on mahdollisuus vaikuttaa kotieläintuotannon ympäristötehokkuuteen sekä oman rehuntuotannon että ruokintaneuvonnan kautta.
Atria Suomen omistama rehuyritys A-Rehu ottaa huomioon tuotannon ympäristövaikutukset toiminnassaan. A-Rehu muun muassa hyödyntää kotieläinten ruokinnassa elintarviketeollisuuden sivutuotteina syntyviä energia- ja valkuaisrehuja:
- Meijeriteollisuuden sivutuotteena syntyvät herat ja maitohuuhteet ovat hyviä vasikoiden ja porsaiden rehun raaka-ainetta.
- Leipomoiden ylijäämäleipä kelpaa naudan appeeksi korvaamaan viljaa.
- Tärkkelys- ja etanolituotannon sivutuotteena syntyvät viljaperäiset valkuaisjakeet hyödynnetään tehokkaasti kotieläintiloilla ja niillä korvataan merkittävä määrä etelä-amerikkalaista tuontisoijaa.
- Perunateollisuudesta syntyvät sivujakeet hyödynnetään tehokkaasti lihanautojen apeseoksissa.
- Panimoteollisuudesta syntyvät viljaperäiset energia- ja valkuaisjakeet hyödynnetään naudoille ja lihasioille.
Soijaa korvataan ympäristöystävällisemmällä, kotimaisella rehulla
Suomessa tuotantoeläimet saavat syödäkseen ympäristövaikutuksiltaan ongelmallista tuontisoijaa keskimääräisesti vähemmän kuin eläimet muissa Euroopan maissa. A-Rehun komponenttiratkaisut suosivatkin kotimaisen lähirehun ja valkuaisen käyttöä. Tuotantoeläinten ruokinta tiloilla perustuu pääosin kotoiseen eli omalla ja/tai lähitilalla viljeltyyn viljaan ja naudoilla oman tilan nurmeen.
Soijaa joudutaan silti käyttämään yhä vähäisissä määrin broilereiden ja porsaiden ruokinnassa. Atrialla tehdään jatkuvasti töitä, jotta ulkomaisen soijan kulutusta saataisiin vähennettyä entisestään.
Syksystä 2016 lähtien A-Rehu on lisännyt broilerirehuihin kotimaista rehuhernettä, jolla voidaan korvata tuontisoijaa ja vehnää. Rehuherneen viljely parantaa pellon rakennetta ja typpitaloutta sekä vähentää typpilannoituksen tarvetta. Samalla se on hyvä vaihtoehto viljelykierron monipuolistamiselle.
Tärkein soijan korvaaja sikatiloilla on etanoliteollisuudesta saatava ohravalkuaisrehu ja myös kotimaisen härkäpavun käyttöä lisätään.
Naudat saavat pääosan valkuaisesta ja muista tarvitsemistaan ravinteista kotoisesta nurmirehusta. Naudoilla valkuaistäydennyksenä käytetään kotimaista rypsipuristetta tai eurooppalaista rapsirouhetta. A-Rehu luopui kokonaan soijarouheen käytöstä naudanrehuissa syksyllä 2017.
Nurmiruokinta keventää naudan ympäristökuormaa
Punaisen lihan tuottamisessa on muutamia merkittäviä ympäristöongelmia. Pohjoismassa tilanne on moniin muihin maihin verrattuna hyvä. Kymmenestä naudanlihantuotannon vakavasta globaalista ympäristöongelmasta Suomessa erityistä huomiota tulisi kiinnittää vain kolmeen, kertoo nurmituotannon professori Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskus Luke:sta. Tämä johtuu muun muassa kotimaisen naudan monella tapaa ympäristöystävällisestä ruokavaliosta, eli nurmiruokinnasta.
