Atrian alkutuotannon hanketoiminnassa on yksi pääperiaate: tuottajan on hyödyttävä siitä. Hyöty on uutta ammattitietoa tai vanhan tarkentamista. Parhaimmillaan se tuo uusia toimintatapoja viljelijän arkeen, parantaa eläinten hyvinvointia, kohentaa ympäristön tilaa, helpottaa työtä ja tuo taloudellista hyötyä.
Uusi tieto saavuttaa tuottajan pellonpiennartapahtumissa, työpajoissa, teemapäivissä, sosiaalisessa mediassa, oppaina ja pienryhmissä.
– Pienryhmissä asioita pohditaan yhdessä tuottajien kanssa. Ne ovat keskeinen osa hankkeita, sanoo Atrian alkutuotannon kasvinviljelyn kehityspäällikkö Essi Tahvola.
Pienryhmien tärkeää antia on myös muiden tuottajien kohtaaminen.
"Hankkeet avaavat mahdollisuuksien maailman. Ne tarjoavat mahdollisuuden tehdä uusia asioita ja tarkasteluja, joita ei voi muussa työssä tehdä."
Suuri osa Atrian alkutuotannon kehitystyöstä tehdään hankkeissa.
– Hankkeet avaavat mahdollisuuksien maailman. Ne tarjoavat mahdollisuuden tehdä uusia asioita ja tarkasteluja, joita ei voi muussa työssä tehdä.
Se, että kehitystyö tehdään hankkeissa, on strateginen päätös. Se mahdollistaa hyvän yhteistyön tutkimuksen ja muiden sidosryhmien kanssa.
Miljoonilla tuotannon kestävyyttä
Atrian hallinnoimien hankkeiden yhteisbudjetti on miljoonia euroja. Hankkeissa on parannettu tuotannon laatua ja tuottavuutta sekä ravinteiden käyttöä pelloilla. Pinta-alan käytön tehokkuuteen ja rehun laadullisen hävikin hallintaan on saatu oppeja. Nämä kaikki vähentävät viljelyyn ja rehuntuotantoon vaadittavan pinta-alan tarvetta ja parantavat näin tuotannon kestävyyttä.
Etsimme parhaita kompromisseja, joissa ilmasto- ja ympäristöasiat on huomioitu, mutta ruuantuotanto on mahdollista.
Nurmien laatua kehittämällä vähennetään väkirehun käyttöä, ei-kemiallisten kasvinsuojelumenetelmien käyttöönotolla pienennetään hiilijalanjälkeä sekä parannetaan maaperän pieneliöstön monimuotoisuutta ja lietteen rikkihapotuksella pystytään lisäämään typen käytön tehokkuutta viljelyssä ja vähentämään metaanipäästöjä.
– Tarkastelemme vastuullisuutta niin, että pystymme toimimaan muuttuvassa ympäristössä mahdollisimman hyvillä toimintatavoilla. Etsimme parhaita kompromisseja, joissa ilmasto- ja ympäristöasiat on huomioitu, mutta ruuantuotanto on mahdollista.
Säilörehun teko uusiksi?
Tahvola on erityisen innostunut käynnissä olevasta Optipalko-hankkeesta.
– Hankkeessa tarkastellaan, tuotetaanko meillä apilapitoisia säilörehunurmia ollenkaan oikein.
Nurmipalkokasveja viljellään perinteisesti heinien kanssa sekakasvustona. Joillakin maalajeilla kasvusto voi lajittua voimakkaasti ja olla paikoitellen miltei kokonaan apilaa. Apilavoittoisesta kohdasta otetun rehunäytteen analyysitulos voi antaa vääristyneen kuvan koko säilörehusadon laadusta ja viedä sen perusteella suunnitellun eläinten ruokinnan väärille urille, mikäli kasvilajisuhteet ovatkin keskimäärin jotain aivan muuta muussa rehumassassa. Se heikentää tuottavuutta ja voi vaarantaa eläinten terveydenkin.
Yleistyvät apilapellot toisivat pölyttäjille tarpeellisia kukkivia kasvustoja.
Kun nurmipalkokasvien säilöntäkin on vaikeaa, tutkitaan Optipalossa uutta viljelytapaa: heinien ja nurmipalkokasvien viljelyä erikseen niille sopiville maalajeilla. Erikseen säilötyt rehut sekoitettaisiin vasta eläimiä ruokittaessa. Hyötyjä olisi monia: nurmipalkokasvit voitaisiin viljellä ilman keinolannoitteita, yleistyvät apilapellot toisivat pölyttäjille tarpeellisia kukkivia kasvustoja ja eläinten hyvinvointi paranisi tasapainoisemmalla ruokinnalla.
Hanke loppuu vuonna 2024, ja Tahvola odottaa sen tuloksia jo malttamattomana.
– Hankkeet ovat luonteeltaan sellaisia, että niitä on koko ajan vireillä ja vanhoja päättyy. Yritämme hakea hankkeisiin ajankohtaisia ja tulevia asioita, olla askeleen edellä selvittämässä, mistä tuottajat voisivat hyötyä tulevaisuudessa.
Mitä on meneillään?
Itua ja vastetta
Hankkeen tavoite on tuottaa tietoa IPM-menetelmien biologisesta ja taloudellisesta tehokkuudesta erilaisissa tuotantoympäristöissä. Integroitu torjunta eli IPM tarkoittaa kasvinsuojelua, jossa kasvinsuojeluaineita käytetään vain todennettuun tarpeeseen ja eri kasvinsuojelun toimenpiteitä käytetään monipuolisesti yhdistellen.
– Haetaan ei-kemiallisia ratkaisuja. Hiilijalanjälki vähenee, kun aineita ei käytetä. Samalla tuetaan maaperän pieneliöstön monimuotoisuutta.
Taustalla on EU:n Pellolta pöytään -strategia, jonka tavoitteena on vähentää kasvintuotannossa käytettävien kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja niiden aiheuttamia riskejä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Valkuaista pellosta (Vape)
Hankkeessa lisätään kotimaisten valkuaisen tuotantoa nostamalla valkuaiskasvien ja rehuviljan valkuaistasoja. Ulkomailta tuotavan soijarouheen korvaaminen rehustuksessa kotimaisella valkuaisella lisää ympäristökestävyyttä.
Menestyvä ja ilmastokestävä karjatalous (Mika)
Hankkeen ydintavoitteena on pohjoissuomalaisen maidon- ja naudanlihantuotannon kannattavuuden kehittäminen sekä ilmastokestävyyden lisääminen yrittäjien johtajuustaitoja vahvistamalla. Tilojen ymmärrystä tuotannon eri osa-alueiden kustannusrakenteen muodostuksesta ja niiden ilmastovaikutuksista pyritään lisäämään.
Voit lukea meneillään olevista ja menneistä hankkeista Atria Tuottajien sivuilta.