Atria kertoi vuosi sitten tammikuussa rakentavansa Suomen suurimman aurinkosähköpuiston Nurmon tehdasalueelle. Sitä ennen Atrian aurinkosähkötiimi teki massiivista selvitystyötä.
– Meillä on hyvä henki. Menemme eteenpäin nimenomaan tarve edellä, kuvailee käyttöpäällikkö Timo Kalliomaa Atrian aurinkosähköhankkeesta vastaavaa tekniikan tiimiä.
Kalliomaalla, kuten koko tiimillä, on vankka kokemus atrialaisina. Vastuullisuus ja monipuolisuus ovat teemoja, jotka toistuvat tekniikan tehtävissä.
– Sparraamme ja viemme yhdessä hankkeita eteenpäin. Meidän tekemisemme vaikuttavat tuotannon ja koko muun tehdasalueen tekemiseen, kertoo teknisten toimintojen johtaja Tapani Potka.
Esimerkiksi aurinkosähköinvestoinnin kartoittaminen on kulkenut tämän tiimin läpi.
– Tämä on sopivan haastavaa, sanoo kiinteistöpäällikkö Juha Viita.
Vastuullisuus ja monipuolisuus ovat teemoja, jotka toistuvat tekniikan tehtävissä.
Haastavia ovat hankkeetkin. Tämä tiimi otti tehtäväkseen selvittää, mitä voitaisiin tehdä Nurmon käyttämättömäksi jääneelle avokompostikentälle.
Nyt Atrian Aurinko -aurinkosähköpuisto tuottaa kotimaista ja päästötöntä energiaa joka päivä auringon paistaessa lähes kahden sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaisen sähköntarpeen verran. Hanke valmistuu kokonaisuudessaan syksyllä.
Uusiutuvia energialähteitä etsimässä
Atrialla oltiin jo vuosia ennen hanketta selvitetty mahdollisuuksia uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen toiminnoissa. Energiaa kuluu rutkasti tilojen ja tuotannon prosessien lämmittämiseen ja etenkin kylmäketjun ylläpidon vaatimaan jäähdytykseen.
Myös aurinkoenergian hyödyntäminen oli pyörinyt keskusteluissa, kunnes tarjoutui sopiva tilaisuus tarttua toimeen. Työ- ja Elinkeinoministeriö oli käynnistänyt aiemmin kilpailun hankkeista ja niille myönnettävästä tuesta. Atrian Auringolle myönnettiin energiakärkihanketuki.
– Kun nämä tietyt edellytykset täyttyivät, pääsimme hommaan kiinni, Potka sanoo.
Yhtiö kertoi keväällä 2017 tiedotteessaan rakentavansa Suomen suurimman teollisen mittaluokan aurinkosähköpuiston hankeyhtiönä Nurmon Aurinko Oy. Hanke on toteutettu yhteistyössä Solarigo Systems Oy:n kanssa. Solarigo vastaa toteutuksesta ja aurinkovoimaloiden ylläpidosta.
Yhtä suurta testialuetta
Samaan aikaan tiimissä kartoitettiin hankkeen riskejä ja aurinkosähkön optimaalista hyödyntämistä.
– Oli selvitettävä, mille alueille aurinkopaneelit sijoitetaan, kuinka se kytketään tehtaaseen, ja miten auringosta saatava teho saadaan jaettua tontille järkevästi, Viita kertaa massiivista selvitystyötä.
Aurinkovoimaloiden yhteyteen rakennettiin muuntamoita, joiden kautta sähköenergia syötetään suoraan tehtaan sähköverkkoon. Energiaa ei tällä hetkellä varastoida, vaan kaikki aurinkoenergia tulee suoraan käyttöön. Nyt aurinkopaneelit tuottavat sähköä koko sikalinjan toimintoihin, ja tulevaisuudessa myös muille alueen toiminnoille.
– Kaikkien sianlihatuotteiden valmistamisessa on käytännössä käytetty aurinkoenergiaa, Potka sanoo.
Hanke on yksi suuri testialue teollisen tuotannon aurinkosähköpaneeleiden asennuksille, käytölle ja toimivuudelle. Nurmossa onkin riittänyt vierailijoita, ja uusille yhteydenotoille sanotaan mieluusti kyllä.
Nurmossa onkin riittänyt vierailijoita, ja uusille yhteydenotoille sanotaan mieluusti kyllä.
Edelläkävijyys kuvaa hankkeen luonnetta. Atrian Aurinko tulee edelleen olemaan Suomen suurin yksittäinen teollisen mittaluokan aurinkosähköpuisto, vaikka S-Ryhmä rakentaakin 37 000 paneelia 40 eri toimipisteen katoille. Siis enemmän kuin mitä Atrialla on.
– On todella hienoa, että aurinkosähköön investoidaan samoin, kuten olemme itse investoineet, Potka kommentoi.
Atrian paneelit hyödyttävät yhden tehdasalueen toimintaa yhdellä alueella, mikä tekee hankkeesta kokoluokaltaan valtavan.
– Suuruus on hienoa, mutta ei välttämätöntä, Potka pohtii.
Atrian aurinkosähkötiimissä aurinkopaneeleita löytyy myös omalta kotipihalta. Asenne heijastuu vahvasti Atrian tekemisiin.
– Energiatehokkuus on ollut pitkään kiinnostuksen ja käytännön tekemisten kohteena meillä Atrialla, Kalliomaa kertoo.
Vaikka merkittävä askel uusiutuvan energian hyödyntämiseen on nyt otettu, selvitystyöt jatkuvat. Tätä edellyttää paitsi uudistusmielinen asenne, myös yhtiön sitoutuneisuus ympäristöohjelmaansa, mistä kertoo sertifioitu energianhallintajärjestelmä ISO 50001 -standardi.
– Haemme jatkuvasti uusia ja edistyksellisiä tekniikoita ja uusia tapoja toteuttaa niitä, Kalliomaa toteaa.
Tärkeintä on luonnonvarojen kestävä käyttö – ehkäpä vähän myös uuden oppiminen.
