Lihamarkkinassa muutos on hidasta

Lihamarkkinassa muutos on hidasta

ARTIKKELI LIS√ĄTTY 29.3.2023

Siirtymä lihasta kasvisvoittoisempaan ruokaan on hidas, oli kyse sitten kuluttajista tai Foodservicestä.

Tutkimusten perusteella asenteet ovat parin viime vuoden aikana kääntyneet lihaa suosivaan suuntaan. Myös helmikuussa julkistettu Ilmastobarometri kertoi samaa tarinaa. Atrian markkinatutkimuspäällikkö Jukka Saarenpää tulkitsee, että nyt on käynnissä vastareaktio ylhäältä tulevaa ohjausta kohtaan. Esimerkiksi lihaveroon suhtaudutaan hyvin kielteisesti.

Jyrkästi kasvissyöntiin suhtautuvien osuus Suomessa on noin 3 prosenttia.

Enemmistö väestöstä, 65 prosenttia suomalaisista eli 2,9 miljoonaa aikuista, syö lihaa eikä pyri vähentämään sen käyttöä. Fleksaajat vähentävät lihan syöntiä, ja 1,2 miljoonan fleksaajan porukka jakautuu kahtia: toinen puolisko korvaa lihan kasvisproteiinilla, toinen puoli vain lisää kasviksia. Jyrkempää linjaa edustaa vain 300 000 suomalaista, jotka sanovat, että eivät syö lihaa. Jyrkästi kasvissyöntiin suhtautuvien osuus Suomessa on noin 3 prosenttia.

Vähiten lihaa suosivat nuoret naiset ikäluokassa 15–24 vuotta. Mitä vanhempi sukupolvi, sitä suurempaa on lihan suosiminen.

– Fleksaajista pitää muistaa, että he eivät vastusta lihaa, vaan heidän asennoitumisensa lihaan on pääosin myönteistä. Ei kannata vetää jyrkkiä johtopäätöksiä siitä porukasta, joka pitää eniten meteliä asiasta, vaan keskittyä mieluummin isoon fleksaajaporukkaan, joka haluaa tehdä ruokavaliostaan enemmän kasvisvoittoista. He eivät ole meidän vastustajiamme, vaan syövät hyvällä mielellä lihaa silloin kun sitä on, Saarenpää toteaa.

Lihan kulutuksessa vuosi 2022 oli poikkeuksellinen. Naudanlihan kulutus laski voimakkaasti. Sianlihan ja siipikarjanlihan kulutus toteutui lähes ennustetusti. Saarenpää ennustaa suuntien säilyvän pitkällä aikavälillä samana kuin muutaman viime vuoden aikana.

"Meidän on pidettävä vastuullisuuskehityksestä kiinni, se on yrityksen yhteiskuntakelpoisuuden olemassaolon edellytys."

– Saamme varautua siihen, että lihankulutus menee 0,4 prosenttia alaspäin vuosittain pitkällä tähtäimellä. Sianlihan kulutus laskee noin 2 prosenttia, kun taas siipikarja nousee 1,5 prosenttia. Naudanlihan kulutuksessa näkyy tasopudotus, mutta se jatkaa alemmalla tasolla tasaisesti.

Kotimaisuuden merkitys on edelleen iso. Se liittyy turvallisuudenhaluun. Ruoan kunnioitus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös ympäristöarvot ovat vahvistuneet, ja isolle osalle suomalaisista, neljälle viidestä, kierrätys kuuluu arkeen.

– Meidän on pidettävä vastuullisuuskehityksestä kiinni, se on yrityksen yhteiskuntakelpoisuuden olemassaolon edellytys, ja sille on vankka kansan tuki, Saarenpää summaa.

Atrian Tulevaisuuspäivä järjestettiin maaliskuussa 2023 Sanomatalolla. Atrian markkinatutkimuspäällikkö Jukka Saarenpää alusti Atrian Tulevaisuuspäivässä maaliskuussa 2023 kuluttajatrendeistä.

Lue myös:
Suomalainen maatalous nojaa ruoantuotantomme vahvuuksiin
Aikamme suurin ruokamurros