Kouluruokalistoilla kana on ottanut selkeästi kukonaskelta pidemmän harppauksen muuntautuessaan 1970-luvun kanaviillokista huippusuosittujen tortillojen meheväksi täytteeksi tai lempeän mausteiseksi broilericurryksi. Lihoista ainoana kana pitää pintansa kasvisruokien siirtyessä palvelulinjaston eturintamaan.
Kana jätti haalistumattomat muistijäljet viillokkisukupolvelle, mutta pääsee nyt aivan eri tavalla oikeuksiinsa Pirkanmaan Voimian kokkien muhittamassa broilercaesarpastavuoassa. Ei yhtään ihme, että kauniin kullankeltaisen pinnan alla mehustunut broileri on tamperelaisen ammattioppilaitos Tredun opiskelijoiden suosikkeja. Hepolamminkadun toimipisteen ruokalan laareihin siitä ei tähteitä jätetä eikä wolttailu kuulu kanapäivään.
Vuosikymmenet näkyvät listoilla
Suomalainen ylpeyden aihe, maksuton koululounas, on ehtinyt jo kunniakkaaseen 74 vuoden ikään. Kouluruoka on muuttunut yhteiskunnan myötä, ja jokaisen vuosikymmenen listat kertovat oman aikansa Suomesta. 1940–50-luvuilla koulua käytiin puurojen, vellien ja keittojen voimalla. Makaronia ja tuoreita kasviksia oli tarjolla harvakseltaan 1960-luvulle tultaessa. Tuon vuosikymmenen aikana haarukan käyttöönotto toi lautasille laatikko- ja pataruoat.
Raasteet, kanaviillokki ja tilliliha ryydittivät oppimista 1970-luvulla. 1980-luvun nousukaudella lisääntynyt matkailu toi kouluruokiinkin italialais- ja espanjalaissävyjä. Rahaa oli myös kanankoipiin ja jälkiruokiin. 1990-luvun lama vei lapsilta broilerinkoivet ja asiakaspalautteet tillilihan. Margariinikin oli tiukassa leivän päälle. Kansainvälistyminen näkyi erilaisten ruokakulttuurien huomioon ottamisena ja tutustutti koulussa wokkiin ja lasagneen. 2000-luvun alussa kouluruokailu liitettiin opetussuunnitelmaan. Tästä ajasta jää historiaan koululounas osana koulujen opetus- ja kasvatustehtävää. Samoin päivittäinen kasvisruokavaihtoehto ja kestävän kehityksen huomioiminen ruoanvalmistuksessa. Ruoista 2020-luvulla maistuvat broileri- tai kasviscurry, hampurilaiset jauheliha-tai härkäpapupihvillä, uunimakkara tai soijanakit perunasoseella, tortillat broileri- tai kasvistäytteellä sekä pinaattikeitto ja -letut.
– Hyvällä menestyksellä tarjoillaan yhä myös lihapyöryköitä, makaronilaatikkoa, kalapuikkoja ja hernekeittoa – klassikkoja 1980-luvulta, listaa suosikkeja Voimian palveluesihenkilö Jenni Niemi.
70-prosenttisesti kotimaista
Kouluruokien ravitsemuslaatu määritellään Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ruokailusuosituksissa. Ravitsemusasiantuntija Virpi Uskin mukaan kalaruokia on kerran viikossa, kanaa pari kertaa, punaista lihaa kerran pari ja makkaralihavalmisteita pidemmällä aikavälillä korkeintaan joka toinen viikko. Tredussa kasvisruoka on päivittäin tarjolla toisena vaihtoehtona ja sen ottamiseen kannustetaan linjaston paalupaikalla.
 |
– Jos nuori syö täysipainoisen ateriakokonaisuuden, täyttää se kolmasosan hänen päivittäisestä energiantarpeestaan. Kouluruokaankin haetaan kestävyyttä innovatiivisilla tavoilla, ja tuotekehityksemme etsii jatkuvasti kasviproteiiniruokalajeja listoilla jo vuosia olleiden soijarouheen ja härkiksen lisäksi. Elintarviketoimittajat tarjoavat mielellään tuotteita testattavaksi, Uski kiittelee. Tredulaisia osallistetaan uutuuksien valintaan ruokailun yhteydessä järjestettävillä asiakastestauksilla. Kouluruokailusta puhuminen ja palautteiden kuunteleminen on huomattu hyviksi kouluruoan arvostuskeinoiksi.
 |
– Toiselle asteelle sopiva makumaailma löytyy sekä tutuista arkiruoista että ihanasti mausteillaan lämmittävästä intialaisesta linssikeitosta. Aasialaismaut miellyttävät varsinkin kasvisruoissa, Jenni Niemi summaa. |
– Tarjoomustemme kotimaisuusaste on yli 70 prosenttia. Kotimaisen kanan- ja naudanlihan lisäksi esimerkiksi kalat, marjat ja maitotuotteet ovat pääosin suomalaisia. Sydänmerkki-ateriat ovat käytössä jo päiväkodeissa ja kouluissa. Suolan vähentyessä tuotekehitämme ruoista muilla tavoin maukkaita. Kanalle lisää jalansijaa Kanan nousu kansallisruoaksi näkyy myös opiskelijaruokailussa. Vaikka tuliset Hornetit ja popcorn-, pekoni- tai juustopaneroidut siivet kuuluvatkin nuorten bileiltoihin, maistuu kana tuttuna raaka-aineena maltillisemmin maustetuissa koululounaissakin.
– Omassa keittiössämme varioimme sitä keittoihin, kastikkeisiin, lasagnetteihin, pyöryköiksi ja herkullisiksi tortillojen täytteiksi, Jenni Niemi kuvailee kananlihan moninaisia valmistustapoja. Uski kertoo kanaruokien määrän hieman lisääntyvän syyskaudesta 2022 lähtien, jolloin Pirkanmaan Voimia ottaa asteittain käyttöön uuden noin 33 000 ateriaa päivässä valmistavan tuotantokeittiö Padan.
– Samalla lisäämme kotimaisia viljoja broilerin lisäkkeenä ja vähennämme riisin määrää. Pirkanmaan Voimian tuotantokeittiöissä valmistuu aterioita noin 120 tamperelaiseen päiväkotiin, kouluun ja oppilaitokseen.
